SKYLLA -ILMIÖ JA AIVOJEN IDEAILOTULITUS

Skyllaa on kuvattu kreikkalaisessa mytologiassa kalanpyrstöiseksi merenneidoksi, jonka lanteita kiertää neljästä kuuteen koiran päätä. Kullakin päällä on oma tietoisuutensa, eikä yksikään pää tiedä mitä muut päät ajattelevat. Skylla on tähän tarinaan sopiva symboli, riippumatta siitä onko antamani mytologinen kuvaus lähelläkään oikeaa.

 

Skylla -ilmiö on mukana lähes jokaisessa työryhmässä ja palaverissa. Expertti, joka on äänessä, tuntee oman asiansa hyvin, muille osallistujille puheen sisältö saattaa olla enemmän tai vähemmän ”hebreaa”. He ovat experttejä joillakin muilla aloilla. Tästä seuraa se, että ehkä vain muutaman osanottajan täysin sisäistäessä toisten näkemykset työryhmästä tulee tehoton. Tilanne toistuu toisen alan expertin saadessa puheenvuoron. Skylla -ilmiön kunnollinen ymmärtäminen ja sen välttäminen antaa jokaiselle työryhmälle melkoisen lisäpotkun.

 

Tiedemiehiltä kului yli 20 vuotta keksiä, ettei yli 90% ihmisen DNA:sta olekaan ns. ”junk” (roska) DNA:ta vaan dataa. Koko tuon ajan tätä osaa DNA:sta kutsuttiin nimellä ”junk”, koska diagnoosi oli väärä. Ongelma, joka näytti olevan kemisteille ja biologeille ratkaisematon, selvisi vasta kun kielitieteilijät yllättäen huomasivat sen noudattavan kielellisiä malleja. Tämä kertoo virheellisistä ennakkoasenteista ja -oletuksista. Tämä kertoo myös selvästi, miten valtavasti Skylla -ilmiö voi hidastaa kehitystä. Tätä tapahtuu luonnollisesti kaikkialla - koko ajan.

 

Mitäpä jos, vierasta kieltä opiskeltaessa joku opettelisi adjektiiveja, toinen verbejä ja kolmas substantiiveja. Kaikille näille voisi olla jopa omat tiedekuntansa. Kielen taitajat saattaisivat jäädä vähiin. Millainen palaveri näiden kielen osataitajien välille mahtaisi syntyä? Etenkin, jos heidän tulisi käyttää kieltä, jota juuri opiskelevat.

 

Fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja lääketiedettä jne. opetetaan ja opiskellaan erillisinä tieteinä. Luonto ei tällaista erottelua tee. Luonnonilmiöt eivät noudata tieteeseen tekemiämme jakolinjoja. Ne voivat sisältää mitä tahansa, kuten DNA -esimerkkimme osoittaa. Kouluttamalla yksittäisten tieteenalojen asiantuntijoita koulutamme itse asiassa jokaista Skyllan päätä varten vain ikioman kapea-alaisen expertin. Jos sen sijaan kouluttaisimme riittävästi fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, lääketiedettä ja mitä tahansa sopivia tieteenaloja osaavia todella laaja-alaisia, kokonaisia, tiedemiehiä olisi mahdollista saada luonnonilmiöiden ymmärrys integraation avulla aivan uudelle tasolle. Nykyinen tiukka jako ja erikoistuminen johtavat tehokkaaseen toimintaan, mutta tieteenalojen integraation puuttumisen takia eri tieteenalojen välisiä innovaatioita syntyy vähän tai ei ollenkaan. Yhteiskuntamme tarvitsee kokonaisia tiedemiehiä erillisosaajien sijaan.

 

Joku saattaa väittää, että tietoa on yksinkertaisesti liikaa, jotta voisimme toimia näin. Kysymys on kuitenkin vain siitä, millaisia valintoja teemme ja kuinka syvälle eri tieteenalojen osalta on tarpeellista ja järkevää mennä.

 

Esim. kemian opiskelu ja sen uudet keksinnöt vahvistavat useimmiten vain kemiaa erillisenä tieteenä ja johtavat syvemmälle kemiaan. Kemian keksintö ei ehkä koskaan auta fysiikkaa, lääketiedettä tai biologiaa, koska ne eivät kohtaa.

 

Skylla -ilmiö on syyllinen siihen, että eri alojen asiantuntijoiden välisten palavereiden ja kokousten anti jää usein kovin kevyeksi. Osapuolet eivät vain ymmärrä toisiaan riittävän syvällisesti. Nobelistien tapaamiset ovat myös em. syistä johtuen usein lähinnä viihdetilaisuuksia.

 

Kuultuamme ja omaksuttuamme uuden tiedon, dynaamisilta aivoiltamme kuluu noin 15 minuuttia uutta tietoa vastaavien uusien hermoratojen muodostamiseen. On huomattava, että minkä tahansa uuden tiedon todellinen omaksuminen tapahtuu vain ja ainoastaan, jos meillä on siitä ennestään riittävän paljon taustatietoa. Jos olemme taustaltamme tyypillinen kapea-alainen expertti, syntyy aivoissamme ehkä muutamia uusia oivalluksia, jotka kuitenkin helposti jäävät pienen ”tussahduksen” asteelle. Jos sen sijaan omaamme laaja-alaiset taustatiedot, alkaa juuri omaksumamme uusi tieto kehittämään aivoissamme loputtomasti uusia tietoyhdistelmiä ja vastaavia -hermoratoja. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Syntyy pitkäkestoinen aivojen ”ideailotulitus”, alitajuntamme käydessä läpi tavattomalla nopeudella (11-50 milj. bit/s) suunnattoman joukon ideanpoikasia. Jokin näistä ”poikasista” saattaa silloin tällöin johtaa läpimurtoon.

 

Edesmenneen prof. Harri Nevalaisen näkemys: ”Ryhmä voi aikaansaada luovia suorituksia vain siinä tapauksessa, että ryhmässä on vähintään yksi luova moniosaaja”. Prof. Nevalainen oli oivaltanut tavan, jolla Skylla -ilmiö voidaan osittain välttää.

 

Yhteiskuntamme, sen laitokset, koulut ja yritykset ovat täynnä pitkälle erikoistuneita experttejä. Skylla -ilmiö kukoistaa ja voi hyvin, mutta Skyllan ruumis, yhteiskunta, kärsii ilmiön seurauksista.

 

Skylla -ilmiön oivaltaminen ja siitä irtautuminen saisi yksittäisenä toimenpiteenä aikaan yhteiskunnassamme niin valtavan aivojen ideailotulituksen ja sitä kautta dynaamisen kehityspiikin, että on vaikea kuvitella mitään vastaavaa.

 

Uusimmat kommentit

13.12 | 13:56

Kummallista joukkoa nuo viikingit

...
06.05 | 20:05

Koska liikumme tieteen reuna-alueilla, emmekä voi olla täysin varmoja, kannattaa odottaa 100 v. saadaksemme tieteellisen varmuuden.

...
03.02 | 12:43

On se hienoa, kun Suomessa on neljä vuodenaikaa Kevät, Kesä, Syksy ja Talvi. Nyt elämme talviaikaa ja Turussa ennuste seuraavien 10 päivälle on 0 -15 asteeseen

...
23.10 | 14:54

Joo, nähty on.

...
Hei!
Kokeile tehdä oma kotisivu. Minäkin tein! Se on helppoa ja sitä voi kokeilla ilmaiseksi
ILMOITUS